Sain vihdoinkin osani tehtyä. Joulukiireitä yms. No ei sentään. Sain vaan kivan uuden pelinXD Serkkuni kyllä tietää ja kärsikin siitä, kun pelasin sitä hänen meillä olessaan. (sori) No nyt se osa.....

---------------------------------------------------------

 

"Hei, Steph. Tässä olisi myynnissä vanha talo, joka on juuri sisustettu modernisti ja korjattu!", Aaro huomasi ilmoituksen päivän lehdessä. "Vanha? Eikö olisi parempi että se olisi uusi. Ajattelen lasten turvallisuutta", Steph huolestui. "Kuule rakas. Näissä vanhoissa taloissa on paljon persoonallisuutta ja olen varma että me kaikki rakastuisimme siihen"

"Onko siinä lehdessä kuvaa talosta?", Steph kysyi vähän innostuneempana. "Öh...joo on!" "Katsoppa millainen kaunotar!", Aaro sanoi ja hymyili. Stephin leuka loksahti auki. Niin kaunis talo ja monta huonetta. "Me otamme tuon!", hän ilmoitti...

"Nyt mennään lapset", Aaro sanoi ja naurahti. "Kävelläänkö me?", Priscilla pelästyi. "Ei pikkuinen, vain bussipysäkille", Steph rauhoitteli tyttöään.

"En haluaisi olla ilkeä, mutta hyvä kun muuttivat lopulta omaan kotiin", Kate hymähti. Armas myötäili ja nauroi.

--------------------------------------------------------

 

"No tässä se sitten on. Uusi kotimme", Aaro julisti. Talo oli todellakin kaunis. Vanha tiilitalo ja hyvän kokoinen piha. "Äiti, missä miun huone on?", Prissy kysyi innostuneena. "Yläkerran oikeanpuoleinen ovi", Aaro ilmoitti.

"Minä haluan nähdä sen heti!", Pris huudahti ja lähti juoksuun.

"Ajatella että vihdoin oman huoneen. Minua varten tehdyn", Priscilla ajatteli kavutessaan portaita ylös.

"Sen on pakko olla tämä ovi", Pris ajatteli ja katsahti söpöihin lasikiviin ovennuppeina.

Prissyn huone oli valoisa ja lämpöinen uusine tapetteineen. "Aivan kuin tehty minulle!", Priscilla huudahti ihastuksissaan.

"Morgan, pitäiskö meidän zekata sinun huoneesi?", Steph kysäisi Morganilta. Tämä oli tapansa mukaan ihan hiljaa, joka oli Stephin mielestä söpöä.

"Katso, kuinka söpön huoneen sait!" Morganin huone oli tummemman sävyinen kuin Prissyn, mutta sängyn peite oli mukavan tilkkuinen.

"Jaa että tämmöinen huone meille", Steph sanoi ja astui vihreään huoneeseen. "Etkö pidä vihreästä kulta?", Aaro kysäisi. "Tottakai! Tämä onkin ihanin huone koko talossa. Meidän huoneemme"

Prissy halusi katsastaa heti koko pihan. Hän saapui tiiliaidatulle aitaukselle.

"Mitäköhän tässä on ollut?", hän mietti. "Ehkä söpöjä lampaita?" Prissy oli rakastunut maalaistaloon ja halusi pukeutua myös vanhaan tyyliin. Stephin mielestä puku oli oikein sopiva.

"Isä, mitä tuossa aitauksessa on ollut?", Priscilla kysyi nöyrästi. "Ei kuule harmainta aavistusta. Ehkä jotain eläimiä" "Muuten Pris, olisko susta kiva, jos tehtäis tohon teille tytöille oma mökki?", Aaro kysyi ja virnisti. "Jooo!", Pris huusi ja hyppi onnesta.

"Katsotaampa, tämä puu pitäisi ainakin kaataa...", Aaro selosti itselleen hänen tehdessä suunnitelmia.

Työn käytyä liian haasteelliseksi, Aaro päätyi tilaamaan leikkimökin niitä valmistavalta firmalta.

"Kulta, en tehnyt sitä itse, mutta kai se käy?", Aaro kysyi nolona. "Joo se käy, se on iiiihana!!"

Priscilla jakoi ihan mielellään mökin pikkusiskonsa kanssa, mutta se, että äiti huomioi vain Morganin suututti häntä.

"Kai me nyt saamme leikkiä täällä rakas, vaikka tämä on sinun ja siskosi mökki?", Steph sanoi ja leikki Morganin kanssa nukkekodilla. Priscilla lähti omaan huoneeseensa lukemaan.

Aaro tutustui talon muihin huoneisiin. "Ooh, mikä kirjasto!", Aaroltä pääsi suustaan, kun huomasi korotetun olohuoneen.

"Nyt ei meitä luulla telkkariperheeksi", Aaro ajatteli iloissaan. Telkkaria onneksi ei talosta löytynyt.

Stephin lempihuoneeksi oli kuitenkin muodostunut keittiö, jossa hän valmisti valmiiksi pilaantuneita ruokia.

Priscilla-parka joutui koemaistajaksi ja saikin ruokamykytyksen. Morgan taas sai öidin jakamattoman huomion.

"Mene pikku-Morgan päiväunille"

Pris ei ikinä valittanut, vaan korjasi astiat hiljaa pöydästä....

.....ja tiskasi ne yläkerran kylppärissä, joka oli ainoa paikka jonne tuli vettä.

------------------------------------------------

 

"No, mitäs nyt tykkäätte talosta?", Aaro kysyi perheeltä parin ensimmäisen päivän jälkeen. "Rakastan sitä!!!", oli Priscillan vastaus. "Oikein ihana ja voisin vaikka laittaa illalliseksi kananmunia", Steph ehdotti.

Priscilla ei halunnut mennä vielä nukkumaan, vaan juoksi takapihalle. "Joskus vielä minä ja Morgan lähdemme retkelle tuonne", Prissy mietti. Hän tunsi vetoa luontoon ja tuohon pihan takana olevaan metsään. Taide ja musiikki, niistä Pris myös piti. Varsinkin jälkimmäisestä.

"Ehkä saisin aloittaa soittotunnit", Priss ajatteli ja kiiruhti sisälle.

"Äiti, haluaisin yhtä juttua", Priss sanoi varovaisesti. "Niin rakas, muista ettet voi saada kaikkea", Steph oli heti vastassa. "Äiti, haluaisin alkaa soittamaan viulua" "Viulua...", Steph sanoi ja muisti omat pianotuntinsa. Priss oli nähtävästi perinyt hänen musiikilliset lahjansa. "Kulta, meillä ei ole varaa ostaa sinulle kallista soitinta", Steph sanoi surullisesti.

"Ai joo, mä ymmärrän", Priss sanoi ja masentui. "Kulta lupaan ostaa sinulle sellaisen heti, kun on varaa", Steph lohdutti ja otti tyttärensä syleilyyn. "Leikkikäähän te kaksi hetki, ennen kuin menette nukkumaan"

Morgan piti Prissystä ja Prissy Morganista. He olivat hyvät siskokset ja tulivat hyvin toimeen Stephistä huolimatta.

"Morgan, ei nukkeja saa syödä!", Pris torui siskoaan. "Pthyi", Morgan sanoi ja sylkäisi nuken käden lattialle. Priscilla pudisti vain toivottomana päätään.

"Nyt on Morganin nukkumaanmenoaika, Priscilla mene huoneeseesi nukkumaan", Steph komensi ja silitti Morganin päätä.

Priscilla meni surullisena huoneeseensa. Miksi äiti oli häätänyt hänet pois, vaikka hän olisi voinut laulaa Morganille laulun?

Hän alkoi lukemaan kirjaa. Isä aina löysi kivoimmat kirjat lukea. Vaikka Priss oli vasta päässyt eskarista, luki hän yhtä hyvin kuin aikuiset. Hänen rauhallinen luonteensa oli hyvä apu lukemaan opettelussa.

"Kulta, miksi hyljit niin paljon Priscilla raukkaa. Hyljit samaalla minun ainoaa lastani" "Shh, Priss voi kuulla ja Morgan ymmärtää", Steph sähisi. "Ohops", Aaro naurahti. "En ole huomannut syrjiväni. Morgan vain tarvitsee enemmän hoitoa pienempänä. Prissy on todella viisas lapsi ja luotan hänen kyllä ymmärtävän", Steph selitti. "Kai se sitten on niin"

Priss ei jaksnut mennä vielä nukkumaan. Hän tutustui aikansa iloksi talon vanhoihin maalauksiin.

Niitä oli paljon ja Prissyn suosikki oli taulu, jossa oli kolme tanssivaa balleriinaa.

Yksi teos kauhistutti Prissyä. Se oli kivinen hirviökoriste, joka sai Prissyn tuntemaan vilunväristyksiä. "Priss miksi et ole nukkumassa?!", kuului Aaron huuto ylhäältä. "Joo mä tulen nyt!", Priscilla huusi vastaukseksi.

"Kulta, äitisi rakastaa sinua", Aaro kertoi peitellessään lastaan. "Isi, minä tiedän", Priss mutisi.

Priscilla nukahti onnellisena huoneeseensa.

"Ensimmäinen koulupäivä", Priss ajatteli onnellisena. Nyt hän saisi kivoja kavereita.

Morgankin heräili huoneessaan.

Vaatteet vaan päälle ja alas!

Priscilla hyppeli alas keittiöön. "Söisinkö keksejä vaai sipsejä?"

Priss istuutui pöytään tuoremehu kädessään. Stephanie tuli keittiöön.

"Oo kulta, tulit jo alas! Muista olla aktiivinen ja syödä kouluruokaa", Steph opasti. "Äiti, bussi tuli jo..." "No mitä siinä enää odotat, juokse!"

Prissy juoksi pihalle mekonhelma hulmuten.

"Ai tällainen maalaistyttö!", bussikuski sanoi hymyillen. "Olen asunut maalla vasta pari päivää", Priss oikaisi. "No maalaistyttö mikä maalaistyttö"

Steph lähti sisälle nähtyään, että tyttö varmasti pääsi bussiin.

"Mammaaaa!!"", Kuului kimakka huuto ylkerrasta. Pieni Morgan oli juuri herännyt päiväuniltaan.

"Morgan rakas, äiti on täällä", Steph rauhoitteli pientä punapäätä. "Tänään saat olla isin kanssa, kun minä lähden Priscillan kanssa museoon. Hän rakastaa taidetta"

"Steph siivosi talon, koska ei halunnut minkään pilaavan hänen päiväänsä Prissyn kanssa. "Voi Priscilla raukkaa. Olen huomioinut sinua aivan liian vähän", Steph ajatteli murheissaan.

"Äiti...", Morgan aloitti pienellä äänellään. "Noh mitä kulta" "Minua väsyttää", Morgan sanoi ja hieroi silmiään.

"No sitten menet vielä nukkumaan. Äiti menee pihalle odottamaan Prissyä"

Bussi saapui pihaan. "Tyttöni rakas, miten meni koulussa?", Steph uteli. "Hyvin!", Prissy lauleskeli ja hymyili iloisesti. "Milloin lähdemme?", hän kysyi. "Heti, kun isä tulee ja sinä olet tehnyt läksysi", Steph vastasi hymyillen. Hän oli luullut, että Priscillan luokkalaiset olisivat pilkanneet tyttöä vanhanaikaisen pukeutumisen takia, mutta ilmeisesti Prissyn luokalle ei ollut joutunut pissiksiä:D

Priscilla juoksi heti olohuoneeseen tekemään läksyjään. Hän oli hyvin innokas koululainen ja osasikin jo lukea sujuvasti.

"Kulta, tänään sinulla tulee olemaan mukava päivä", töistä tullut Aaro sanoi ja halasi tytärtään. "Minä jään vahtimaan Morgania, joten sinä ja Steph voitte jo lähteä"

"Juu, me lähdemme nyt", Steph sanoi hymyillen: "Tuleppa Prissy!" Priscilla lähti iloisena äitinsä perään. "Kävelemmähän me?", tämä kysyi. "Toki, niin näemme samalla maisemia", Steph vastasi.

"Toivon, että tästä tulee kiva päivä", Priss ajatteli heidän lähtiessä pihasta.

"Noin, perillä ollaan", Steph sanoi, kun he saapuivat vanhan kartanon pihaan.

"Minne haluat mennä ensin Prissy?" "Katsomaan tauluja tietenkin!", Priscilla naurahti.

"No hyvä. Mene sinä jo sisään, niin minä jään katselemaan vähän vaatteita", Steph sanoi.

".............."

"No hyvä on sitten, saan näköjään olla taas yksin, mutta vatever", Prissy hihkaisi ja hyppelehti vanhaa ovea kohti.

"Hmm... vähän jännä!", Prissy ajatteli ääneen. "Aa täällä sinä olet, siellä ei ollut mitään kivaa, niin voimme katsastaa kaiken yhdessä" Priscilla vilkaisi onnellisena äitiään. "Kiitos"

"Täällä on näköjään uusi käytävä", Priscilla ajatteli ja kirmasi äitinsä edelle.

"Ooh ja uusi sali!", Priscilla huudahti ja meni innoissaan suuresta oviaukosta sisään.

"Tämä on varmaan lempparini", Priss sanoi erään taulun kohdalla. Taulu esitti kaunista kujaa täynnä kukkasia.

Prissyn lempitaulun vieressä oli kuitenkin jotain kamalaa. "Tuohan on samanlainen, kuin meillä kotona" "Aika karmivaa...."

"Täällähän sinä olet!", Steph sanoi huojentuneena. Hän oli jo pelännyt kadottaneensa Prissyn suureen museoon. "Äiti, tuo samanlainen gorgoili, kuin meillä" "Kulta ei se voi olla mahdollista. Tuossa lapussa sanotaan, että se vartio suurta aarretta ja näitä on vain pari maailmassa", Steph neuvoi. "Mutta miksi meillä ei sitten voisi olla tällaista?", Priss kysyi ihmeissään ja jatkoi: "Talohan oli tosi vanha" "No ei noi arvokasta pidetä vanhassa talossa, jossa asuu normaali perhe, mutta voithan leikkiä aarteenetsintää", Steph ehdotti. "Hmmmh... Miksi et usko minua?", Priss sanoi ärsyynytneenä. "Äläs nyt, mennään vaikka kahvilaan, yläkertaan"

"Oih, se onkin suljettu", Steph voihkaisi. "Saanko sitten limpparin?", Priss kysyi masentuneena. "Toki, mennäänhän nyt"

Kotona:  "Eihän sinua harmita vaikka emme päässeet syömään?" "Ei, ei ollutkaan tarkoitus syödä, vaan katsella tauluja", Priss totesi.

"Hyvä, nyt ehdimme vielä Morganin synttäreille".

"Noin, me ollaan täällä!", Aaro huusi keittiöstä.

Morgan kasvoi kauniiksi punapääksi. Hieman tauti= Turbohuulet, kuten siskollaan.

"Meillä on monta kivaa leikkihetkeä edessä!", Priss riemuitsi ja halasi siskoaan. Morgan ei vastusellut, hän nimittäin piti siskostaan kovasti.

---------------------------------------------------

 

"En kerro tästä äidille, mutta siskoni saa tietää, kun aika on tullut ja minä päätän sen", Priss sanoi ja meni nukkumaan huoneeseensa. Hänen takanaan olevalle seinälle jäi avain. Avain, joka oli ollut siinä jo hyvän aikaa.

 

-------------------------------------------------------------

 

Noin:D Ei ole mitään sanottavaa, joten saa kommentoida jos haluaa!