Nyt kesti photobucketin kanssa... *huokaus*

 

 

 ---------------------------------------------------------------

 

 Kate katsoi taksin lähtevän pihasta lapset kyydissä. Vain Stephin hän enää näkisi...

 Se oli....surullista...

---------------------------------------------------------------------

 

 Poppoo oli löytänyt kaikille sopivan asuntolan ihan koulun vierestä.

 "Hei nyt kun ollaan asetuttu taloksi, niin voitaisko hakea vaatteita koko porukalle?", Kysyi Steph innoissaan. Suoristusrauta oli jäänyt kotiin, joten Stephin kauniit luonnokiharat tulivat nätisti esille:)

 Niinpä Steph, Aaro ja Pierre lähtivät ostarille jättäen Sebun vahtimaan taloa. Muihin asukkaisiin he eivät oikein luottaneet.

 Steph katseli onnessaan uusia vaatteita itselleen ja Aaro ravasi ympyrää miettivän näköisenä.

 "Hei Aaro, luuletko, että tää paita sopis mulle?", Steph heitti iloisesti. "Joo, kyll se varmaan", Aaro mumisi.

 "Mikä nyt on hätänä?", Steph sanoi ja virnisti. "Ei mikään, paitsi ehkä yks juttu", Aaro sanoi.

 "Jos haluut, ni tuut mukaan", Aaro sanoi ja meni sisälle pimeään pukukoppiin. Steph jäi ulkopuolelle seisomaan. Entä jos Aaro olikin sellainen playboy. Stephiä pelotti, mutta hän halusi luottaa Aaroon.

 

Steph kokosi itsensä ja meni myös sisälle.

"Olet ihana", Aaro kuiskasi Stephille. Hän oli vain halunnut varmistaa luottaisiko Steph häneen kuin kallioon. Aaro päätti, että hän suojelisi Stephiä parhaansa mukaan, eikä antaisi kenenkään satuttaa häntä. Eikä Aaro itsekkään halunnut tehdä Stephille mitään, mitä tämä ei itse halunnut.

Pierre ei välittänyt tytöistä, mutta urheilu oli lähellä sydäntä. Urkkalehti taisi tarttua mukaan.

"Steph mentäiskö jo Sebun luo, ku se haluu varmaan jo vaatteet päälle?", Aaro ehdotti. "Tietty", Steph hymyili.

Kolmikko saapui asuntolalle. "Toivottavasti Seb ei oo polttanu taloa", Pierre totesi.

Sebu oli huomannut ikkunasta sisarustensa tulon ja kuulutti kovaan ääneen tarvitsevansa nyt vaatteet. "Mä tuon ne sulle!", Steph huusi aulasta: "Saat valita jommankumman. Toinen on Pierrelle!"

Pierre ja Aaro menivät syömään. "Pierr, tiedätkö että rakastan siskoasi?", Aaro sanoi. "No en, mutta miksi siitä minulle kerrot?", Pierre kysyi.

"Ostin jotain häntä ja minua varten"

Aaro oli ostanut omaan huoneeseensa suuren sängyn, jotta Steph voisi tulla hänen luokseen asumaan.

"Steph, mull ois asiaa", Aaro sanoi ja hymyili. "No mitä?", Steph lirkutti takaisin. "Entä jos muuttaisit huoneeseeni, olen jo varannut sinulle tilaa", Aaro ehdotti. Stephin hymy muuttui mietteliääksi ilmeeksi. Hän ei ollut huomannut ajan kuluvan näin nopeasti ja yhtäkkiä hän nukkuisi samassa sängyssä Aaron kanssa. "Minä....mietin sitä", Steph sai sanotuksi. Aaro ei ymmärtänyt ollenkaan, mutta sanoi: "Joo, mä älyyn. Ootan et säki tiedät" Hän sai pienen hymyn aikaan.

 

-----------------------------------------------------------

"Steph tiiätkö nyt?", Aaro kysyi ja silitti Stephin poskea. "Mä tuota...", Steph aloitti, mutta Aaro keskeytti hänet. "Tai oota, tuu mun huoneeseen illalla, jos haluut. Muista, etten pakota sua mihinkään"

Aaro meni huoneensä suulle odottamaan ja jätti Stephin ikkunan luo itsekseen. Hän ei halunnut tulla suoraan torjutuksi, vaikka toinen vaihtoehto tarkoittaisi pitkää odottamista.

Steph istahti pöytään Lailan kanssa. Laila oli hieman sottaisempaa tyyppiä, ja heittikin puolet muroistaan Stephin päälle. "Laila, en tiedä mitä Aaro haluaa ja tunnen itseni vielä niin nuoreksi", Steph avautui. "Joo, mut sull on vaan Aaro, mull on ollu tuhansii", Laila vaan tuhahti. Steph nousi pöydästä. Hän halusi olla kuitenkin mieluummin yksin.

Steph nojasi ikkunan viereistä seinää vasten ja katseli pihalle, missä Pierre yritti opettaa muille opiskelijoille tai-chitä. Steph ei tiennyt mitä tehdä. Aaro lupasi olla hellä häntä kohtaan, eikä Aaro ollut tehnyt ikinä mitään kysymättä lupaa. Silti se hermostutti. Steph kuitenkin kokosi itsensä ja lähti Aaron luo.

"Aaro, tulen viereesi nukkumaan, jos lupaat aina kuunnella minua", Steph sanoi. "Steph, enkö minä juuri vähän aikaa näyttänyt sinulle, että en aio pahaa?", Aaro kysyi ihmeissään. Hän ei ollut ajatellut Stephin ajattelevan tällä tavalla.

"Siinä tapauksessa olen sinun", Steph sanoi nolostuneena. Aaro vain nauroi Stephin söpölle ilmeelle.

"Hmm... tosi pehmeä sänky", Steph ajatteli ja aikoi mennä pian nukkumaan. Aaro kuitenkin tuli huoneeseen.

"Minäkin olen sinun", Aaro sanoi hellästi ja Steph unohti kaiken mistä oli ollut huolissaan.

"Helkutti lopettakaa se metelöinti, ku jotkut yrittää nukkua!!!", Pierre huusi raivoissaan palattattuaan myöhäisluennolta.

 

----------------------------------------------------------------

"No oliko se kamalaa nukkua vieressäni?", Aaro kysyi ja virnisti. "Ai nukkua vai?!", Steph sanoi ja purskahti nauruun.

"Oon ajatellu, ku ollaan jo näin vanhoja nii..", Aaro aloitti ja kaivoi jotain taskustaan.

Steph nappasi sen käteensä ja avasi rasian.

Siellä oli kaunis timanttisormus. Steph työnsi sen heti sormeensa. "Voi kiitos kyllä!", hän huudahti.

"Tämä on sinulle", Steph sanoi ja lähetti lenntosuukon Aarolle.

"Rakastan sinua", Aaro kuiskasi Stephin korvaan. Hän suojelisi tätä pientä ja haurasta olentoa. Steph oli viimein hänen.

 

-----------------------------------------------------

Vuodet kuluivat yliopistolla....

Sebastian oli kyllästynyt olemaan pelkästään veljensä seurassa ja katselemaan siskonsa onnea.

Hän oli pannut merkille asunnolla joka päivä käyvän naisen, Kristan. Krista kävi joka päivä siskonsa luona auttamassa tätä läksyissä ja Sebu oli ollut mennyttä miestä.

Sebastian uskaltautui viimein mennä Kristan juttusille ja he pitivätkin samoista asioista.

Joka aamukin Sebastian oli ensimmäisenä moikkaamassa Kristaa. "Tänään mulla on iso tentti, mut jos mä soittaisin sulle?", Krista kerran ehdotti. Tottakai se oli käynyt Sebulle.

Sebastian valvoi aina urheasti puhelimen vieressä. "Soita jo, soita jo, soita jo!" Steph aina naureskeli kulkiessaan tämän ohi. Sebastian oli ehkä aika innokasXD

Viimein puhelin soi, mutta se ei ollut Krista. "Hei moi äiti, joo meille kuuluu hyvää. Ai sullekki?"

"Haluutko sanoo terkkuja Stephille, se kävelee just tossa?" "Steph äitill on askaa", Seb sanoi ja työnsi puhelimen Stephin käteen.

"Siit onki pitkä aika, ku viimeks puhuttiin", Steph sanoi ja jutteli innoissaan. "Mä muuten menin kihloihin Aaron kaa. Eiks ookkin!" "Eiku joku koputtaa puhelimeen, se on varmaan Sebulle. Pitää lopettaa moikka!", Steph sanoi ja sulki puhelimen.

"Sebastian Remes puhelimessa", Seb sanoi luullen puhuvansa Kristalle. "Ai moi isä" "Isä!!??" "Steph isä soittaa!!!", Seb huusi niin että koko asuntola raikui.

Steph juoksi kiireesti puhelimeen.

"Idiootti, nyt se puhelin tänne!", Steph tiuskaisi Sebulle. "Joojoo, älä nyt kiihdy", tämä naureskeli nyt vuorostaan Stephille.

"Isä olet elossa!", Steph sanoi ja itki onnesta. "En voi puhua kauaa, mutta muista että rakastan sinua ja veljiäsi yli kaiken", kuului puhelimen päästä. "Entä äiti?", Steph kysyi huolissaan. "Häntä rakastan kymmenen kertaa enemmän kuin itseäni, mutta en halua hänen alkavan taas ajattelemaan minua...en halua antaa hänen taas joutuvan toipumaan siitä" "Olen selvinnyt pahemmitta vammoitta tähän asti ja sota on lopuillaan, mutta en halua antaa turhia toiveita."Ehkä vielä joskus nään, kuinka kaunis sinusta on tullut...perijätyttöseni....""Lopetan nyt"

*piip piip piip*

Steph laski puhelimen telineeseen...

...ja jäi seisomaan yllättyneenä sen eteen. Hänestä tulisi perijä! Uskomatonta, se oli siis päätetty aikoja sitten!

 

-------------------------------------------

Asuntolassa asui muitakin hyvännäköisiä poikia, kuin Aaro. Esim. Pirkka oli erittäin komea atleetti, johon Steph olisi ihastunut suoraa päätä, ellei Aaro olisi ollut kuvioissa.

Mitä sitä nyt joskus vihelteli, kun ei ollut muita paikallaXD

Pierre ei ollut löytänyt mitään muuta, kuin koulukirjansa ja makoili usein Stephin ja Aaron sängyllä. Pierre ei vain ollu hurmurityyppiä. Ystäviä (ei tyttöjä) hänellä kuitenkin oli paljon seurallisen luonteensa vuoksi.

Sebastian sammutti tietokoneensa. Tänään hän ei kuluttaisi päiväänsä sen ääressä.

Hän tarttui puhelimeen ja Krista vastasi. "Anteeks ku en soittanut, mut olit antanu väärän numeron!", Krista sanoi puhelimessa. Hymy levisi Sebun kasvoille. "Nähtäiskö vaikka tänään?", Krista kysyi. "Vaikk joo", Seb vastasi ja yritti pidätellä riemuaan.

*Happydancing*

"Moi Krista", Seb toivotti. Pikku nahistelu piti tietenkin ensin toimittaa. "Voisin vaik olla tääl aika iltaan, ku sain uuden pleikkapelin", Krista ehdotti ja tonki laukustaan Final Fantasy XIV:n "Oh jes!!", Seb sanoi ja päivä kuluikin pelatessa.

Illemmalla:

"Päästiin aika monta bossia eteenpäin söpöliini", Krista vitsaili. "Jeb", Seb sai sanotuksi, ku Krista halasi häntä.

"Mun pitää varmaan lähteä nyt", Krista sanoi: "Pelataanko lisää huomenna?" Seb katsoi ensin Kristaa ja sitten maata: "Mä en valitettavasti voi" "Miks ihmeessä?", Krista kysyi. Seb oli huomannut päivän aikana, että Krista ei tulisi koskaan olemaan hänen. Hän oli vain tuntenut niin. "No ehkä sitten muulloin, hakataan bossit vaikk viikonloppuna!", Krista sanoi pirteästi. "Meinasin muuten unohtaa Seb.....

....tämän"

Steph heräsi kauheaan kipuun. "Aaro, mua heikottaa.." "Juo vettä, se menee kyll ohi", Aaro sanoi unisena.

"Ei, ei tää mee... Oon raskaana""Sinulle", Steph vaikeroi. Aarokin pakotti itsensä hereille. "No?" "Mitä no?", Steph tiuskaisi. "Pidetäänkö me se?", Aaro kysyi.

"Me jouduttais keskeyttää opinnot", Steph sanoi. "Ei se mitään, onhan meillä jo maisterin tutkinnot", Aaro hymyili. Hänellä ei ollut mitään heidän yhteistä lasta vastaan.

Steph hyppäsi Aaron syliin. "Kiitti, ku ymmärrät" "Muutetaan ihan pian" "Joo käy mulle", Aaro sanoi ja jatkoi: "Mutta minne?". "Sain juuri tietää että olen perijä, joten minulle on oma talo valmiina!", Steph sanoi onnellisena.

 

-----------------------------------------------------------

Pierre oli tavannut mukavan tytön nimeltään Mona. He lukivat usein yhdessä tentteihin ja olivat kumpikin hyviä koulussa.

Joskus Pierre uskaltautui istumaan Monan viereen ja tämä alkoi usein kyselemään Pierreltä koekysymyksiä. Vielä myöhäänkin Pierre torkkui Monan vieressä ja kuunteli tämän pehmeää ääntä ja hän haistoi Monan suloisen hajuveden tuoksun.

"Mona, oletko siellä?", Pierre kysyi ja koputti Monan huoneen oveen.

Kyllä sinuakin vielä joskus lykästää Pierr!!

 

--------------------------------------------------

"Steph,kutsuin sinut tänne, koska kuulin että olet raskaana", Pirkka sanoi. "Sääntöjen mukaan joudut lähtemään, ellet.....", Pirkka hieroi käsiään. "...sano, että lapsi on minun"

"Pirkka, tässä on kyse minun elämästäni ja itsestäni!", Steph sanoi ja osoitti itseään. "Onko Aaro todella sitä mitä tahdot ja aina on pieni mahdollisuus, että lapsi on minun", Pirkka sanoi. "Tiedoksi sinulle, minä kävin testaamassa ja se on todellakin Aaron. Tein suhteesi kamalan virheen, jota kadun. Rakastan Aaroa, en sinua!", Steph sanoi vihaisena ja marssi ulos huoneesta.

 

----------------------------------------------------

"Steph, aika lähteä", Aaro sanoi tullessaan portaita alas.

"Joo kohta", Steph kuiskasi.

"Mitä sä oikein aiot?", Aaro sanoi ja virnisti peläten pahinta. "Kai sitä saa nyt vähän pilailla, ku just lähetäänki", Steph sanoi ja kaivoi taskustaan sytyttimen.

"Kato nyt, me ollaan ihan märkiä ja sun pitäis ottaa rauhallisemmin, ku oot raskaanakin", Aaro kiukustui ja kääntyi katsomaan juoksentelevaa Stephiä.

"En kyll enää jaksa vaihtaa kuteita", Aaro valitti. "Relaa vähän", Steph naurahti.

"No okei, oli hauskaa, mut me joudutaan siivota" "Älä siitä huoli, syytetään vaan rosvoa!", Steph sanoi ja juoksi Aaron kanssa sammuttimen alla.

Sebastian heräsi näiden kahden huutoon ja huomasi heidän olevan lähtemässä. "Aah, hyvästi sisko" "Hyvästi rakas veli, sano Pierrellekkin, että lähdin ja", Steph sanoi ja hiljensi ääntään:"Olen raskaana..."

Steph astui taksiin ja jätti opiskelijaelämänsä taakseen. (Mikä hiton opiskelijaelmä? Ei nää käyny kertaakaan luennoillaXD)

----------------------------------------------------------

 

Tämä oli nyt vähän tällainen osa, eikä seuraava ole yhtään parempi, sillä siinä on yksi (omasta mielestäni kamala) kohtaus, joka oli vain pakko tehdä...